Mainostilaa
Ota yhteys hallitus(at)tapua.fi


On sunnuntaiaamupäivä ja kotona ollaan. Tultiin eilen tai oikeastaan perillä oltiin kotona Vetelin kisasta sunnuntaiyönä klo 1.00. Kisa ajettiin Kemoran moottoriradalla hieman muokatulla konstruktiolla, mutta silti kokonaan asfaltilla. Kyse olikin enemmän ja vähemmän rata-ajosta kuin varsinaisesta rallicrossista, mihin meillä on totuttu. Varsinkin Pohjois-Amerikassa, missä tämä laji on hirveän suuressa nosteessa, ajetaan vallankin pelkällä asfaltilla. No, kuitenkin kestopäällysteellä mentiin....
Alustahan on Kallelle tuttu, mutta Crosskartilla emme vielä ennen perjantaista, ensimmäistä harjoitusta olleet testanneet metriäkään (tietysti onhan crossiradoilla mutkat ja jopa valtaosa niistä asfaltoituja, mutta on kuitenkin aivan toinen juttu, kun koko rata on kestopäällystettä, sen kaikki tulivat huomaamaan).
Olimme valmistautuneet onneksi auton osalta ajoissa. Pappa pisti sen jo atomeiksi, kun lumi oli vielä maassa. Joskin Crosskartien tarkoitus ei ollut ajaa tuota SM-sarjan ensimmäistä osakilpailua, vaan aloittaa taistonsa kesäkuun puolessavälissä Joensuusta. Erinäiset tahot aikaansaivat kuitenkin sen, että puolitoistaviikkoa ennen kisaa tuli tieto, että sarjamme laajeni yhdellä kisalla ollen nyt kuuden osakisan mittainen. Näin ollen testaaminen jäi vähiin.
Laitoimme Koskelossa auton niin valmiiksi asfaltille kuin vain kokemuksemme pohjalta oli mahdollista. Autohan käytiin muuten kokonaan läpi, huollettiin ja koneeseen vaihdettiin mäntä. Sen kävimme Vantaalla ajamassa sisään.
Matka Kemoraan sujui hyvin ja olimme perillä siinä puoli kahden aikoihin perjantai-iltapäivällä. Stanssia rakentamaan ja kuljettaja lähti muiden nuorten kuskien kera lajipäällikön koulutukseen turvallisuudesta ja rutiineista. Hirveän hyvä asia on kerrata asioita ja elintärkeä varsinkin ensimmäistä kisaa ajaville.
Kysyin pojalta, mitä siellä läpikäytiin. "No, ei mitään uutta, mutta päästiin rataa kiertämään Mersun kyydissä" - semmoista se on pienenkin miehen mieli...
Ensimmäinen harjoitus sujui suht’ koht’ hyvin. Onneksi, jos niin voi sanoa, sillä jarrut menivät kappaleiksi vasta Kallen tullessa pääsuoralle viimeisen kerran.
Jokainen luokka saa kaksi kahden kierroksen harjoitusta aina perjantai.iltana. Allekirjoittanut sai jarrut kuntoon toiseen stinttiin, jossa ilmeni pienillä vaihteilla, ettei kone kierrä yli 9500 rpm/min....? Syytä siihen sitten etsimään. Purkamisten sekä pähkäilyjen jälkeen löysin ihmeellisyyden: kun otin samaan aikaan kiinni vaihdekepistä ja käsijarrukahvasta - löi sormille! Ei muuta kuin etsimään vikaa sytytyspuolelta. Tätä ennen olin jo kaasarin eri mahdollisuudet poissulkenut. Kauan meni, ja vaihtelin osia, eikä auttanut muu kuin keksin, että maadoitettuani moottorin erillisellä johdolla, seuraus poistui??? Hyvä niin, voisimme mennä nukkumaan rauhallisin mielin.
Lauantaiaamu koitti yhtä aurinkoisena kuin oli perjantaikin ollut, hieman outo haju pääkaupunkiseutulaisille tuli tuulen mukana alueen pelloilta? Nestehuolto kuumana päivänä olisi tärkeää. Aamun vapaat harjoitukset sujuivat ilman huolia, ja auto sekä kuski käyttäytyivät hyvinkin rauhallisenoloisesti. Ajaisimme kolmet alkuerät ja niiden perusteella finaaliin?
Ensimmäisessä alkuerässä Kalle otti hyvän startin ja kasvatti kokoajan johtoaan ollen pääsuoran verran karussa muilta, kun ruutulippu heilui. Olin ihmeissäni, kuinka auto voikaan käyttäytyä ilman minkäänlaisia äkkinäisiä liikkeitä. Toiseen alkuerään oli auto katsottu hyvin läpi, ja ei kun lähdönjärjestelyalueella auto sammui ja kuski huitoo käsillään sen merkiksi. Minä paikalle havaiten, että kaasutinhan se siinä irti kaulastaan... laitoin kiinni ja Kalle kiireellä riviin (alkueriin lähdetään kaikki rinnakkain samalta viivalta). Auto sammui lähtöviivalle ja tuloksena toisesta alkuerästä rasitepisteitä 81 kpl! Voitosta saa vain yhden.
Kaasuttimen toinen klemmari oli tullut tiensä päähän eikä se enää öljyisenä tehnyt kiinnipitotehtäväänsä enkä minä sitä huomannut ajoissa. Onneksi kolmesta alkuerästä saa jättää pois huonoimman sijoituksen...
Auto kuntoon kaikin puolin, ja parin tunnin päästä viimeiseen alkuerään. Kolmas alkuerä, Kallella uloin lähtöpaikka ja lähdössä jääminen kolmanneksi kun käännyttiin ensimmäiseen noin 120 km/h ajettavaan kurviin eikä iskä nää ratavallien taakse, miten äijä työntää.... oli kuulemma toisessa mutkassa nätisti jarruttanut sisälle ja noussut toiseksi. Sitten autot tulivatkin kotvan kuluttua näkyviin, ja tuttu auto tuli toisena. Olemme tehneet semmoisen perustaktiikkaluonnoksen, että jos olet jonkun takana alkukierroksilla, mene lisälenkille, jos johdat, mene viimeisellä kierroksella. No, Kalle meni lisälenkille ja ajoi molemmille puolille kaartavat mutkat kolmella tai kahdella pyörällä ja nousi johtoon lisälenkin kautta! Piti johtonsa ja voitti erän.
Ennen finaalia kävin läpi kilpurin niin kuin vain aika ja taidot sekä saatavilla olevat tarpeet antoivat periksi. On jotenkin vain vaikea käsitellä itse tuota tilannetta, en koskaan omalla kilpa-autoilijaurallani ole jännittänyt niin paljon kuin aina Kallen odottaessa starttia.
Kemora SM -osakilpailu Finaali, paalupaikka. Autojen ollessa ryhmityksessä 2+2+1 finaaliin, tikkutyttöjen poistuttua ja 5 sekunnin taulun mentyä tuli ilmeisesti lähtöjärjestelmään jokin häikkä ja punakeltaiset alkoivat vilkkua, ei löytynyt syyllistä. Tällainen aina sotkee hieman koneita ja pasmoja. Kalle otti kuitenkin ihan hyvän lähdön. Näin jo autojen ensimmäiseen kaarteeseen mennessä, että kärjessä menijällä ei tulisi olemaan helppoa toisen kaarteen jarrutuksessa, kun Kalle hänen perässään sinne taittoi. Autojen tullessa näkyviin oli meidän ulkoasussamme oleva auto jo johdossa ja Kalle ajoi viiden kierroksen finaalissa ylivoimaiseen, ylä- sekä varikkosuoran mittaiseen, voittoon! Viimeisellä kierroksella Kalle sai vielä takasuoran ylämutkassa aikaan kunnon hiekkapöllyt ja riskillä ajettu lisälenkki sydämen ylimääräisiä tykytyksiä meikäläiselle... kysyin, että pitääkö sitä laskea moisesti, kun on turvallinen johto? Poika vastasi, ettei ensinnäkään tiennyt, missä muut olivat ja autossa kiehuivat jarrut... Hienot kisat ja iso pinaali, hyvä jatkaa kohti Joensuun 15.6. kisaan. Paljon kiitoksia Teille, jotka mahdollistatte omalta osaltanne nämä kokemukset ja toivotaan, että näemme ja voimme vielä fiilistellä yhdessä joskus!
kirjoittelee: isä-Markku
CROSSKART-TULOKSET
18.5. Kemoran osakisa 1/6
1. Kalle Markkanen Tapiolan UA
2. Ville Oinonen Karstulan UA
3. Valtteri Koski Lempäälän UA

Ota yhteys hallitus(at)tapua.fi